Toimilaitteet osana modernia automaatiota: Sähköinen vai pneumaattinen?
Valinta sähköisen ja pneumaattisen toimilaitteen välillä riippuu ensisijaisesti käyttökohteen vaatimasta tarkkuudesta, voimasta ja olemassa olevasta infrastruktuurista. Rakennusautomaatiossa toimilaitteet ovat useimmiten sähköisiä niiden helpon säädettävyyden, energiatehokkuuden ja vähäisen huoltotarpeen vuoksi. Pneumaattiset ratkaisut puoltavat paikkaansa teollisuuden raskaissa prosesseissa ja räjähdysvaarallisissa tiloissa, joissa tarvitaan suurta nopeutta ja vikasietoisuutta ilman sähköiskun riskiä.
Mitä ovat sähköiset ja pneumaattiset toimilaitteet?
Toimilaitteet ovat automaatiojärjestelmän “lihakset”. Niiden tehtävänä on muuttaa ohjaussignaalilta saatu käsky mekaaniseksi liikkeeksi, joka ohjaa esimerkiksi venttiiliä, peltiä tai muuta säätöelintä. Modernissa kiinteistö- ja prosessiautomaatiossa valinta tehdään yleensä sähköisen ja pneumaattisen käyttövoiman välillä.
Sähköiset toimilaitteet hyödyntävät sähkömoottoria ja hammasvaihteistoa liikkeen aikaansaamiseksi. Ne kytketään suoraan rakennusautomaatiojärjestelmään (VAK) tyypillisesti 24 V tai 230 V jännitteellä. Ohjaussignaalina käytetään usein analogista 0–10 V viestiä tai digitaalisia väyläratkaisuja, kuten Modbusia tai BACnetia. Sähköiset mallit ovat nykyään standardi useimmissa uusissa rakennushankkeissa niiden integroitavuuden vuoksi.
Pneumaattiset toimilaitteet puolestaan toimivat paineilman voimalla. Paineilma liikuttaa männän tai kalvon avulla karaa, joka avaa tai sulkee venttiilin. Pneumaattinen järjestelmä vaatii aina erillisen paineilmaverkoston, kompressorit ja ilmankuivaimet. Vaikka teknologia on vanhempaa kuin sähköinen automaatio, sillä on edelleen vankka asema tietyillä erikoisaloilla sen yksinkertaisen rakenteen ja suuren tehotiheyden ansiosta.*
(lisää…)