Oikein valittu venttiilimoottori takaa venttiilin tarkan ohjauksen, järjestelmän energiatehokkuuden ja pitkän käyttöiän. Tämä opas neuvoo, miten löydät juuri sinun tarpeisiisi sopivan mallin, varmistaen sekä teknisen yhteensopivuuden että optimaalisen toiminnan.

Löydät laajan valikoiman venttiilimoottoreita ja yhteensopivat venttiilit suoraan verkkokaupastamme – nopeasti toimitettuna.

Venttiilimoottori on järjestelmäsi keskeinen komponentti, joka vastaa nesteiden tai kaasujen virtauksen säätelystä tarkasti ja luotettavasti. Sen oikeaoppinen valinta on avainasemassa, kun tavoitellaan optimaalista suorituskykyä, energiansäästöä ja järjestelmän pitkää, häiriötöntä toimintaa. Vääränlainen moottori voi aiheuttaa yhteensopivuusongelmia, tehotonta toimintaa tai jopa vaurioita, mikä johtaa turhiin kustannuksiin ja käyttökatkoksiin.

Tämä valintaopas tarjoaa selkeät ja käytännönläheiset ohjeet oikean venttiilimoottorin tunnistamiseen. Saat tietoa olennaisista tekijöistä, kuten yhteensopivuudesta itse venttiilin kanssa, tarvittavasta vääntömomentista, ohjaussignaalista ja käyttöympäristön asettamista vaatimuksista. Näiden tietojen avulla varmistat, että hankintasi on onnistunut ja järjestelmäsi toimii parhaalla mahdollisella tavalla alusta alkaen.

Mikä venttiilimoottori ja miksi se on tärkeä?

Venttiilimoottori, usein myös toimilaitteena tunnettu, on laite, joka tuottaa venttiilin avaamiseen ja sulkemiseen tarvittavan voiman ja liikkeen. Se on ikään kuin venttiilin “lihakset”, joka reagoi ohjaussignaaliin ja muuttaa venttiilin asentoa. Ilman venttiilimoottoria venttiili olisi vain staattinen putken osa, kykenemätön säätämään virtauksia.

Venttiilimoottorin perusidea ja toimintaperiaate

Yksinkertaistettuna venttiilimoottori vastaanottaa ulkoisen ohjaussignaalin – esimerkiksi sähköisen jännitteen, virran tai digitaalisen komennon – ja muuntaa tämän signaalin mekaaniseksi liikkeeksi. Tämä liike siirretään venttiilin karaan, joka puolestaan liikuttaa venttiilin sulkuelintä (kuten palloa, läppää tai istukkaa) haluttuun asentoon.

Venttiilimoottoreita on erilaisia niiden voimanlähteen mukaan:

Sähköiset venttiilimoottorit: Yleisin tyyppi rakennusautomaatiossa ja monissa teollisuuden sovelluksissa. Ne käyttävät sähkömoottoria voiman tuottamiseen.
Pneumaattiset venttiilimoottorit: Käyttävät paineilmaa liikkeen aikaansaamiseksi. Yleisiä teollisuudessa, missä paineilmaa on helposti saatavilla.
Hydrauliset venttiilimoottorit: Hyödyntävät nestepainetta ja soveltuvat erityisesti suurta voimaa vaativiin kohteisiin.

Tässä oppaassa keskitymme pääasiassa sähköisiin venttiilimoottoreihin, jotka ovat yleisimmin käytössä LVI- ja rakennusautomaatiosovelluksissa.

Lue lisää modernin rakennusautomaation Siemensin automaatiojärjestelmistä, jotka mahdollistavat tehokkaan venttiilimoottoreiden ohjauksen.

Miksi oikea venttiilimoottori on kriittinen tekijä?

Oikean venttiilimoottorin valinta ei ole sivuseikka, vaan sillä on suora vaikutus koko järjestelmän toimivuuteen ja taloudellisuuteen useasta syystä:

Tehokkuus: Sopiva moottori takaa, että venttiili toimii suunnitellusti, mikä optimoi esimerkiksi lämmitys- tai jäähdytysjärjestelmän energiatehokkuuden. Liian pieni moottori ei jaksa liikuttaa venttiiliä kunnolla, kun taas ylimitoitettu moottori voi kuluttaa tarpeettomasti energiaa ja olla kalliimpi hankkia.
Tarkkuus: Erityisesti säätöventtiileissä moottorin on pystyttävä asentamaan venttiili tarkasti haluttuun asentoon. Tämä takaa prosessin tarkan ohjauksen ja halutut olosuhteet, esimerkiksi tasaisen huonelämpötilan.
Luotettavuus ja käyttöikä: Oikein mitoitettu ja venttiiliin sopiva moottori vähentää sekä venttiilin että moottorin kulumista. Tämä pidentää molempien komponenttien käyttöikää ja vähentää huoltotarvetta sekä odottamattomia käyttökatkoksia.
Järjestelmän suojaus: Tietyissä sovelluksissa venttiilimoottorilla voi olla myös suojaavia tehtäviä, kuten nopea sulkeutuminen vuototilanteessa. Tällöin moottorin toimintanopeus ja luotettavuus ovat avainasemassa.
Kustannussäästöt: Vaikka laadukas ja sopiva venttiilimoottori voi olla alkuinvestointina hieman kalliimpi, se maksaa itsensä takaisin pienempinä käyttökustannuksina, vähäisempänä huoltotarpeena ja järjestelmän pidempänä elinkaarena.

Yleisimmät käyttökohteet

Venttiilimoottoreita käytetään laajalti erilaisissa järjestelmissä ja sovelluksissa, joissa tarvitaan virtauksen säätelyä. Tyypillisiä käyttökohteita ovat muun muassa:

LVI-järjestelmät (lämmitys, vesi, ilmanvaihto):
Patteriventtiilit ja lattialämmityksen jakotukit
Ilmanvaihtokoneiden lämmitys- ja jäähdytyspatterien venttiilit
Kaukolämpö- ja kaukokylmäjärjestelmät
Käyttöveden kiertojärjestelmät
Teollisuusprosessit: Kemikaalien, höyryn, veden ja muiden aineiden virtauksen ohjaus eri tuotantovaiheissa.
Vedenkäsittelylaitokset: Vedenoton, suodatuksen ja jakelun venttiilien ohjaus.
Energialaitokset: Polttoaineen syötön, höyryn virtauksen ja jäähdytysvesijärjestelmien venttiilien hallinta.
Elintarviketeollisuus: Raaka-aineiden ja lopputuotteiden virtausten hygieeninen ja tarkka säätely.

Jokainen näistä käyttökohteista asettaa omat erityisvaatimuksensa venttiilimoottorille, minkä vuoksi valintaprosessiin on syytä paneutua huolella.

Sopivan venttiilimoottorin löydät kattavasta valikoimastamme, jossa on vaihtoehtoja niin LVI- kuin teollisuuskohteisiinkin.

Yhteensopivuuden A ja O: Näin valitset oikean moottorin venttiiliisi

Venttiilin ja venttiilimoottorin on sovittava yhteen kuin avain lukkoon. Yhteensopivuus ei tarkoita pelkästään sitä, että moottori fyysisesti kiinnittyy venttiiliin, vaan myös sitä, että moottori pystyy operoimaan venttiiliä oikein ja tehokkaasti sen käyttötarkoituksessa. Virheellinen valinta voi johtaa tehottomuuteen, ennenaikaiseen kulumiseen tai jopa järjestelmän vaurioitumiseen.

Venttiilityyppi ja sen vaikutus moottorin valintaan

Ensimmäinen askel on tunnistaa, minkä tyyppiseen venttiiliin moottoria ollaan asentamassa. Eri venttiilityypit vaativat erilaisen liikkeen ja voiman moottorilta.

Palloventtiilit: Nämä vaativat tyypillisesti 90 asteen pyöritysliikkeen (neljänneskierros) avaamisesta sulkemiseen. Moottorin on tuotettava riittävä vääntömomentti pallon kääntämiseksi.
Läppäventtiilit: Samoin kuin palloventtiilit, myös läppäventtiilit operoivat yleensä 90 asteen pyöritysliikkeellä. Läpän koko ja virtausolosuhteet vaikuttavat tarvittavaan vääntömomenttiin.
Istukkaventtiilit (lineaariset ja pyörivät):
Lineaariset istukkaventtiilit: Näissä venttiileissä sulkuelin (istukka) liikkuu suoraviivaisesti ylös ja alas. Moottorin on tuotettava lineaarinen liike ja riittävä voima istukan liikuttamiseen virtausta ja painetta vasten. Liikkeen pituus (isku) on tärkeä parametri.
Pyörivät istukkaventtiilit (esim. kiertoluistiventtiilit): Jotkin istukkaventtiilit, kuten kiertoluistiventtiilit, voivat vaatia pyöritysliikettä, usein myös 90 astetta.
Muut venttiilityypit: On olemassa myös muita, erikoisempia venttiilityyppejä, joiden moottoritarpeet on selvitettävä tapauskohtaisesti venttiilin valmistajan ohjeista.

Mekaaninen yhteensopivuus: Kara ja kiinnitys

Kun venttiilityyppi on selvillä, on varmistettava moottorin ja venttiilin karojen sekä kiinnitysrajapintojen yhteensopivuus.

Karan mitat ja muoto

Venttiilin kara on akseli, joka välittää moottorin liikkeen venttiilin sulkuelimelle. Moottorin ja venttiilin karojen on oltava yhteensopivat:

Karan muoto: Onko kara neliö, D-muotoinen, kierteellinen vai jokin muu? Moottorin liitäntäkappaleen on vastattava tätä muotoa.
Karan mitat: Karan halkaisija tai neliön sivun pituus on tiedettävä, jotta moottori sopii siihen.

Kiinnitysstandardit ja -laippa

Monissa teollisuusventtiileissä ja suuremmissa venttiileissä käytetään standardoituja kiinnityslaippoja (esim. ISO 5211), jotka helpottavat moottorin kiinnittämistä venttiiliin. Pienemmissä LVI-venttiileissä kiinnitys voi olla valmistajakohtainen.

Tarkista, onko venttiilissäsi standardinmukainen kiinnityslaippa ja vastaako moottorin laippa sitä.
Joissain tapauksissa tarvitaan erillisiä adaptereita tai sovituskappaleita, jotta moottori saadaan kiinnitettyä venttiiliin. Varmista näiden saatavuus ja sopivuus.

Tarvittava vääntömomentti (Torque) tai lineaarivoima

Tämä on yksi kriittisimmistä tekijöistä moottorin valinnassa.

Vääntömomentti (Nm, Newtonmetri): Pyörivää liikettä vaativille venttiileille (pallo-, läppä-, kiertoluistiventtiilit) määritellään tarvittava vääntömomentti. Se kuvaa sitä kiertovoimaa, jonka moottorin on tuotettava venttiilin kääntämiseksi.
Lineaarivoima (N, Newton): Lineaarista liikettä vaativille venttiileille (istukkaventtiilit) määritellään tarvittava työntö- tai vetovoima.

Miten tarvittava vääntömomentti/voima määritetään?

Venttiilin valmistajan dokumentaatio: Luotettavin lähde on aina venttiilin valmistajan tekniset tiedot. Niissä ilmoitetaan usein venttiilin vaatima vääntömomentti tai voima tietyissä paine-ero-olosuhteissa.
Paine-ero venttiilin yli: Suurempi paine-ero venttiilin yli vaatii yleensä suuremman vääntömomentin tai voiman.
Virtausaine: Virtausaineen tyyppi ja lämpötila voivat vaikuttaa kitkaan ja siten tarvittavaan voimaan.
Turvamarginaali: On suositeltavaa valita moottori, jonka vääntömomentti tai voima ylittää hieman (esim. 20-30%) venttiilin ilmoitetun maksimitarpeen. Tämä varmistaa luotettavan toiminnan myös epäoptimaalisissa olosuhteissa ja kompensoi mahdollista kulumista.

Yli- ja alimitoituksen vaarat:

Alimitoitus: Moottori ei jaksa liikuttaa venttiiliä luotettavasti, venttiili ei sulkeudu/avauvu kunnolla, tai moottori ylikuumenee ja vaurioituu.
Ylimitoitus: Voi aiheuttaa venttiilin tai karamekanismin ennenaikaista kulumista tai vaurioitumista liiallisen voiman vuoksi. Lisäksi suurempi moottori on kalliimpi ja kuluttaa enemmän energiaa.

Liikkeen tyyppi ja laajuus

Varmista, että moottorin tuottama liike vastaa venttiilin vaatimuksia.

Pyörivä liike: Tyypillisesti 90° (neljänneskierros). Joissakin sovelluksissa voi olla tarve myös 180° tai 360° (monikierros) liikkeelle. Tarkista venttiilin vaatima kääntökulma.
Lineaarinen liike: Tärkein parametri on iskunpituus (esim. 5 mm, 10 mm, 20 mm, 40 mm). Moottorin iskunpituuden on vastattava venttiilin vaatimaa lineaarista liikematkaa.
Toimintatapa: On/Off vai säätö?
On/Off-toimilaitteet (2-pisteohjaus): Ajavat venttiilin joko täysin auki tai täysin kiinni.
Säätötoimilaitteet (3-piste- tai jatkuva ohjaus): Pystyvät asettamaan venttiilin myös väliasentoihin, mahdollistaen virtauksen tarkan säätelyn. Näissä on usein tarkempi asennon ilmaisu ja ne reagoivat analogiseen tai digitaaliseen säätöviestiin.

Huolellinen perehtyminen näihin yhteensopivuuskriteereihin on perusta onnistuneelle venttiilimoottorin valinnalle, varmistaen järjestelmän luotettavan ja tehokkaan toiminnan vuosiksi eteenpäin.

Tehokkuus piilee yksityiskohdissa: Käyttöjännite ja lisätoiminnot

Kun mekaaninen yhteensopivuus venttiilin kanssa on varmistettu, katse kääntyy sähköisiin ominaisuuksiin ja moottorin tarjoamiin lisätoimintoihin. Nämä seikat eivät ainoastaan takaa moottorin oikeaa toimintaa, vaan voivat myös merkittävästi parantaa järjestelmän energiatehokkuutta, luotettavuutta ja käytettävyyttä.

Käyttöjännite ja ohjaussignaali – Sähköinen sydän

Venttiilimoottorin sähköiset ominaisuudet ovat yhtä tärkeitä kuin sen mekaanisetkin. Väärä käyttöjännite tai yhteensopimaton ohjaussignaali voi johtaa toimintahäiriöihin tai jopa laitteen rikkoutumiseen.

Käyttöjännite

Venttiilimoottorin käyttöjännitteen on vastattava saatavilla olevaa syöttöjännitettä. Yleisimmät käyttöjännitteet LVI- ja rakennusautomaatiosovelluksissa ovat:

AC 24V (vaihtovirta): Erittäin yleinen rakennusautomaatiossa, pidetään turvallisempana pienjännitteenä.
AC 230V (vaihtovirta): Käytetään usein, kun erillistä pienjännitejärjestelmää ei ole tai kun tarvitaan enemmän tehoa. Vaatii huolellisempaa asennusta turvallisuusmääräysten mukaisesti.
DC 24V (tasavirta): Myös yleinen, erityisesti järjestelmissä, joissa käytetään tasavirtalähteitä tai akkuvarmennusta.

Tarkista aina sekä moottorin että ohjausjärjestelmän jännitetiedot ennen valintaa. Jotkin moottorit voivat olla monijännitteisiä (esim. AC/DC 24V), mikä lisää niiden joustavuutta.

Ohjaussignaali

Ohjaussignaali kertoo venttiilimoottorille, mitä sen tulee tehdä – avautua, sulkeutua tai asettua tiettyyn väliasentoon. Ohjaussignaalin tyyppi riippuu siitä, millaista ohjausta tarvitaan:

On/Off (2-pisteohjaus): Yksinkertaisin ohjaustapa. Moottori ajaa venttiilin joko täysin auki tai täysin kiinni. Ohjaus tapahtuu usein syöttämällä käyttöjännite tiettyyn napaan (esim. “Avaa”) ja toiseen napaan (esim. “Sulje”) tai yhdellä signaalilla, joka kytkee/katkaisee virran.
3-pisteohjaus (kelluva ohjaus): Yleinen LVI-säätösovelluksissa. Moottorilla on kolme liitäntänapaa: yhteinen (nolla tai vaihe), avauskäsky ja sulkemiskäsky. Moottori liikkuu niin kauan kuin ohjausjännite on kytkettynä avaus- tai sulkemisnapaan. Kun jännite katkaistaan, moottori pysähtyy ja pitää venttiilin senhetkisessä asennossa.
Jatkuva ohjaus (analoginen/moduloiva): Mahdollistaa venttiilin tarkan asettamisen mihin tahansa asentoon täysin auki ja täysin kiinni välillä. Tämä on välttämätöntä tarkassa virtauksen säädössä. Yleisimmät analogiset ohjaussignaalit ovat:
0-10V DC: Moottori asettuu suhteessa jännitesignaaliin (esim. 0V = kiinni, 10V = auki).
2-10V DC: Toimii kuten 0-10V, mutta jännitealue 0-2V on “kuollut alue” tai voi ilmaista vikatilaa.
4-20mA: Virtaviesti, joka on vähemmän herkkä häiriöille pitkillä kaapelivedoilla.
Varmista, että automaatiojärjestelmän tai säätimen antama ohjaussignaali on yhteensopiva venttiilimoottorin vastaanottaman signaalin kanssa.
Digitaaliset väyläohjaukset (Bus-ohjaus): Nykyaikaisissa järjestelmissä yhä yleisempiä. Moottori liitetään tiedonsiirtoväylään (esim. BACnet MS/TP, Modbus RTU, KNX). Väyläohjaus mahdollistaa:
Vähemmän kaapelointia.
Kaksisuuntaisen tiedonsiirron (moottori voi lähettää tietoa tilastaan, kuten asento, vikatiedot).
Paremman integroinnin rakennusautomaatiojärjestelmään.
Monipuolisemmat ohjaus- ja diagnostiikkamahdollisuudet.

Lisätoiminnot, jotka tehostavat ja helpottavat käyttöä

Monet nykyaikaiset venttiilimoottorit tarjoavat perustoimintojen lisäksi hyödyllisiä ominaisuuksia, jotka voivat parantaa järjestelmän suorituskykyä, turvallisuutta tai helpottaa asennusta ja ylläpitoa.

Asennon ilmaisu (Position Feedback)

Tieto venttiilin todellisesta asennosta on usein tärkeää. Asennon ilmaisu voi tapahtua usealla tavalla:

Apu- / rajakytkimet: Yksi tai useampi kytkin, joka antaa signaalin, kun venttiili saavuttaa tietyn asennon (yleensä täysin auki ja/tai täysin kiinni). Hyödyllinen esimerkiksi pumpun käynnistykseen venttiilin auettua tai hälytykseen.
Jatkuva asentopalaute: Moottori antaa analogisen signaalin (esim. 0-10V tai 4-20mA), joka vastaa venttiilin tarkkaa asentoa. Tämä on tärkeää säätösovelluksissa ja järjestelmänvalvonnassa.
Potentiometri: Sisäänrakennettu potentiometri, jonka resistanssi muuttuu venttiilin asennon mukaan.

Hätätoiminto / Jousipalautus (Fail-Safe / Spring Return)

Joissakin sovelluksissa on kriittistä, että venttiili siirtyy ennalta määrättyyn turva-asentoon (täysin auki tai täysin kiinni) sähkökatkon sattuessa. Tämä voidaan toteuttaa:

Jousipalautuksella: Mekaaninen jousi varastoi energiaa moottorin ajaessa venttiiliä normaaliasentoon. Sähkökatkon sattuessa jousi vapautuu ja palauttaa venttiilin turva-asentoon.
Kondensaattoripohjaisella varavoimalla: Sisäänrakennettu kondensaattori varaa energiaa ja syöttää sen moottorille sähkökatkon aikana, ajaen venttiilin turva-asentoon.

Hätätoiminto on tärkeä esimerkiksi jäätymissuojauksessa (venttiili auki lämmityskierrolle) tai paloturvallisuussovelluksissa.

Manuaalinen käyttömahdollisuus (Manual Override)

Mahdollisuus käyttää venttiiliä manuaalisesti on hyödyllinen asennuksen, huollon tai sähkökatkon aikana. Tämä voi olla esimerkiksi:

Painike, jota painamalla moottorin vaihteisto vapautuu ja venttiiliä voi kääntää käsin.
Erillinen käsikampi tai -vipu.

Säädettävä toiminta-aika (Adjustable Running Time)

Joissakin edistyneemmissä moottoreissa on mahdollista säätää venttiilin avautumis- ja sulkeutumisnopeutta. Tämä voi olla hyödyllistä esimerkiksi paineiskujen (water hammer) vähentämiseksi tai prosessin optimoimiseksi.

IP-luokitus (Ingress Protection)

IP-luokitus kertoo laitteen koteloinnin tiiviyden pölyä ja vettä vastaan. Valitse moottori, jonka IP-luokitus sopii asennusympäristöön:

IP40/IP42: Perussuojaus, sopii kuiviin sisätiloihin.
IP54: Pölysuojattu ja roiskeveden kestävä. Yleinen LVI-moottoreissa.
IP65/IP67: Pölytiivis ja vesisuihkun kestävä / kestää lyhytaikaisen upotuksen. Soveltuu vaativampiin olosuhteisiin, kuten ulkoasennuksiin tai kosteisiin tiloihin.

Käyttölämpötila-alue (Operating Temperature Range)

Varmista, että moottori on suunniteltu toimimaan asennuspaikan ympäristölämpötilassa. Erityisesti ulkoasennuksissa tai kuumissa konehuoneissa tämä on tärkeä huomioida.

Itseadaptointi / Automaattinen iskunpituuden tunnistus

Jotkin älykkäät venttiilimoottorit osaavat automaattisesti tunnistaa venttiilin lineaarisen liikkeen (iskun) pituuden tai pyörivän liikkeen (kääntökulman) asennuksen yhteydessä. Tämä helpottaa käyttöönottoa ja varmistaa optimaalisen toiminnan ilman manuaalisia säätöjä.

Huomioimalla nämä sähköiset seikat ja lisätoiminnot voit varmistaa, että valitsemasi venttiilimoottori ei ainoastaan sovi venttiiliisi, vaan myös palvelee järjestelmääsi parhaalla mahdollisella tavalla.

Luotettavuus ennen kaikkea: Miksi laadukas moottori maksaa itsensä takaisin?

Venttiilimoottorin valinnassa voi houkuttaa edullisin hinta, mutta on tärkeää muistaa, että laatu ja luotettavuus kulkevat usein käsi kädessä. Panostus laadukkaampaan venttiilimoottoriin ei ole pelkkä lisäkustannus, vaan investointi, joka maksaa itsensä takaisin monin tavoin koko järjestelmän elinkaaren aikana. Heikkolaatuinen tai väärin valittu moottori voi aiheuttaa jatkuvia ongelmia, lisätä käyttökustannuksia ja lyhentää sekä moottorin että venttiilin ikää.

Pidempi käyttöikä ja vähentynyt huoltotarve

Laadukkaat venttiilimoottorit valmistetaan kestävimmistä materiaaleista ja tarkemmilla tuotantomenetelmillä. Niiden sisäiset komponentit, kuten vaihteistot, moottorit ja elektroniikka, on suunniteltu kestämään jatkuvaa käyttöä ja vaihtelevia olosuhteita.

Kestävät materiaalit: Esimerkiksi metalliset vaihteistot ovat usein kestävämpiä kuin muoviset, erityisesti suurempaa vääntömomenttia vaativissa sovelluksissa.
Parempi suunnittelu: Huolellinen suunnittelu vähentää liikkuvien osien kulumista ja parantaa laitteen yleistä kestävyyttä.
Tiiviimpi kotelointi: Parempi suojaus pölyltä, lialta ja kosteudelta (korkeampi IP-luokitus) pidentää moottorin ikää vaativissakin ympäristöissä.

Tämä tarkoittaa käytännössä vähemmän vikaantumisia, harvempia huoltokäyntejä ja pidempää, häiriötöntä toiminta-aikaa. Säästät siis sekä huoltokustannuksissa että uusien laitteiden hankintakuluissa pitkällä aikavälillä.

Keskeytymätön toiminta ja parempi järjestelmän suorituskyky

Luotettava venttiilimoottori on järjestelmän sydän. Sen moitteeton toiminta varmistaa, että virtauksia voidaan säätää täsmällisesti ja ennakoitavasti.

Ei odottamattomia seisokkeja: Toimintahäiriöt voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia, olipa kyseessä sitten lämmityksen katkeaminen talvipakkasilla, tuotantoprosessin pysähtyminen teollisuudessa tai vedenjakelun häiriintyminen. Laadukas moottori minimoi näiden riskien toteutumisen.
Tarkempi säätö: Laadukkaat moottorit, erityisesti säätösovelluksissa, tarjoavat usein tarkemman ja toistettavamman asennonohjauksen. Tämä johtaa esimerkiksi tasaisempaan huonelämpötilaan, optimoituun energiankulutukseen ja parempaan prosessin lopputulokseen.
Energiatehokkuus: Vaikka moottorin oma energiankulutus on usein pieni, sen tarkka toiminta voi vaikuttaa merkittävästi koko järjestelmän (esim. lämmitys- tai jäähdytysjärjestelmän) energiatehokkuuteen. Oikein säädetyt virtaukset estävät energian tuhlausta.

Pienemmät elinkaarikustannukset (Total Cost of Ownership, TCO)

Hankintahinta on vain yksi osa venttiilimoottorin kokonaiskustannuksia. Todellisia kustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon koko laitteen elinkaari:

Hankintahinta: Alkuperäinen investointi.
Asennuskustannukset: Laadukkaampi moottori voi olla helpompi ja nopeampi asentaa, jos sen liitännät ja säädöt ovat selkeitä.
Energiakustannukset: Moottorin oma virrankulutus ja sen vaikutus koko järjestelmän energiatehokkuuteen.
Huolto- ja korjauskustannukset: Harvemmat viat tarkoittavat pienempiä huoltokuluja.
Seisokkiaikojen kustannukset: Toimintahäiriöistä johtuvat tuotannonmenetykset tai mukavuuden heikkeneminen.
Vaihtokustannukset: Kuinka usein laite joudutaan uusimaan.

Vaikka laadukas venttiilimoottori saattaa olla hankintahinnaltaan kalliimpi, sen pienemmät käyttö- ja huoltokustannukset sekä pidempi käyttöikä johtavat usein alhaisempiin kokonaiskustannuksiin pitkällä aikavälillä.

Turvallisuus ja mielenrauha

Joissakin sovelluksissa venttiilimoottorin luotettava toiminta on kriittistä turvallisuuden kannalta. Esimerkiksi hätätoiminnolla varustetun moottorin on toimittava moitteettomasti sähkökatkon sattuessa, jotta vältetään jäätymisvauriot tai muut vakavat seuraukset.

Tunnettujen valmistajien laadukkaat moottorit on testattu perusteellisesti ja ne täyttävät usein tiukemmat laatu- ja turvallisuusstandardit. Tämä, yhdistettynä yleensä parempaan valmistajan tukeen ja pidempiin takuuaikoihin, tuo mielenrauhaa ja varmuutta siitä, että järjestelmä toimii kuten pitääkin.

Valitsemalla laadukkaan venttiilimoottorin investoit järjestelmäsi luotettavuuteen, tehokkuuteen ja pitkäikäisyyteen – päätös, josta hyötyy vuosiksi.

Tarvitsetko apua asennuksessa tai huollossa?

Helvis Express keskittyy laadukkaiden LVIS-tuotteiden asiantuntevaan myyntiin ja nopeisiin toimituksiin. Helvis Expressin valikoimasta löytyvät myös lämmönsäätimet ja Oumanin alakeskusratkaisut, jotka täydentävät venttiilimoottorin asentamista nykyaikaisiin kiinteistöihin. Jos projektisi vaatii myös urakointia, asennusta tai huoltopalveluita, kumppanimme Helsingin LVIS Säätölaitepalvelu Oy auttaa mielellään.

Siirry lukemaan lisää ja ota yhteyttä Helviksen tiimiin